Vuodenaikojen kanssa yhteensopiva teiniraskaushack on ilmestynyt, joten se on sitten käytössä taas. Olen myös vaihtanut korvaavat ihonvärit, vaihdoksen voinette huomata jo tässä osassa. Ne tosin vaihtuvat jälleen seuraavassa osassa uusiin... Pahoittelen värivaihdosten tuomaa häiriötä.
Taloesittelyä minulta on pyydetty, mutta luulen, ettei sitä ole ainakaan tämän hetkisestä talosta tulossa. Olen pahoillani, mutta koska rakennan perheelle uuden talon vähän väliä, olisi vaivalloista alkaa niistä esittelyjä aina tekemään.
Seuraavan osan ilmestymisestä haluan sanoa, etten ole varma milloin se tapahtuu - voi siis kestää kauemminkin. En ole lopettamassa tai jättämässä kesken tätä sukua, mutta olen kiinnostunut myös muista asioista kuin pelaamisesta. Pahoittelen tätä. <;
- Ramelle L.
Rigil Kent osoittautui suhteellisen kiltiksi ja hyväkäytöksiseksi lapseksi. Poika oppi taidot kuin lennossa, eikä ylpeä äiti voinut kuin ihastella nuorimmaisensa terävyyttä. Kalpa taas oli sitä mieltä, että Leutolaakson erikoislaatuisilla äidinmaidonvastikkeilla saattoi olla syynsä pojan taitoihin - tällä kun oli tapana levittää ympärilleen kummallista vihersävyistä hohdetta heti päivällisensä jälkeen.
Kun kevät lähestyi Leutolaaksoa kohinalla, päätti Salamander popsia parempiin suihin talven jäljiltä jääneet herkut - esimerkiksi nämä piparit tässä. Eihän moisia herkkuja nyt poiskaan saanut heittää!
Kevät toi mukanaan myös kasvun ajan perheen nuorimmaisille kissalapsille. Ensin kasvoi komea Erkling, joka päätti keskittyä takapihan multa- ja hiekkatilanteen tutkimiseen.
Puutarhasta kiinnostuneen Erklingin jälkeen kasvoi tämän sisar Kelpie. Kelpie ei suinkaan ollut kiinnostunut ulkomaailmasta vaan lähinnä omasta äänestään. Valitettavasti jatkuvalla riitasointuisella ulvonnalla oli surullisetkin puolensa: Kelpie lähti veljensä Erklingin kanssa uuteen kotiin Basiliskin jäädessä kissaperijäksi.
Salamander oli tuskin päässyt yli surustaan lapsiensa lähtöä kohtaan, kun Viikatemies saapui jälleen Norman taloon tuomaan mukanaan lisää suru-uutisia. Oli tullut Bowtrucklen aika poistua vihreämmille niityille, eikä Salamander voinut käsittää, miksi muut kissat jättivät hänet ja talon yksi toisensa jälkeen.
Bowtrucklen kuolema ja nuorempien kissojen muutto sai aikaan surun ja vihan tunteita myös Rigil Kentissä. Pieni poika syytti myrtyneenä vanhempiaan kaikesta ja oli sitä mieltä, että antaisi ilomielin vanhempansa Viikatemiehen käsiin, mikäli saisi kaikki rakkaat kissansa takaisin.
Viikatemies ei kuitenkaan ollut Rigilin kanssa samoilla linjoilla Andromedan ja Kalpan nopean kuoleman tarpeellisuudesta. Sen sijaan aika koetteli perheen lapsia ja samalla vanhempiakin. Leo Minor kasvoi mammonatavoitteiseksi teiniksi, joka haaveilee olevansa tulevaisuudessa todellinen talousnero.
Vaikka teinipoika itse olikin varsin innoissaan kasvustaan, olivat hänen vanhempiensa tunteet hieman ristiriitaiset. Andromeda ei voinut käsittää, kuinka hänen pieni poikansa saattoi olla jo teini-ikäinen, eikä Kalpakaan osannut tehdä muuta kuin tuijottaa hölmönä eteenpäin.
Leo Minorin astuttua uuden askeleen kohti vääjäämättä lähestyvää aikuisuutta, astui uuden askeleen myös Rigil Kent. Rigil kasvoi somaksi pojaksi, jonka pusuhuulista ja valtavista silmistä olisi moni nainen kateellinen.
Hiljalleen lämpenevät säät toivat mukanaan mahdollisuuden viettää entistä enemmän aikaa ulkoilemalla. Andromedan ja Kalpan huolehtiessa puutarhan kasveista ja puista suuntasivat Rigil ja Leo huomionsa lähinnä pilailuun. Veljekset kastelivat toisiaan armotta vesi-ilmapalloilla ja muilla tavoilla.
Teini-ikäistä Leo Minoria eivät kuitenkaan leikilliset hetket veljensä seurassa kovin kauaa jaksaneet kiinnostaa, ja poika suuntasi parvekkeelle kaukoputken käyttöä harjoittelemaan. Keväiset yöt olivat kuulaita ja tähtitaivaalta löytyi toinen toistaan kiinnostavampia ja kauniimpia taivaankappaleita.
Rigil Kentiä ei veljensä tähtien tarkkailuun siirtyminen haitannut - poika nimittäin tunsi itse olevansa jo pohjattoman väsynyt. Koska Leo oli voittanut vesisodan ja Rigil kastunut läpikotaisin, olisi hänen ollut hyvä käydä vielä pesulla ennen nukkumaan menoa, mutta uni päättikin vallata pojan mielen jo kylpyhuoneen ovella.
Leo Minor oli ottanut jokaöiseksi tavakseen tähtien tarkkailun, mutta eräänä iltana hän tunsi olevansa liian levoton keskittyäkseen ulkona puuhasteluun. Teiniksi kasvaminen tuntui tuoneen mukanaan valtavati uusia asioita ja piirteitä, jotka saivat nuoren miehenalun pään aivan sekaisin. Kuinka lumoavia hajuvedet ja kasvomaalaukset saattoivatkaan olla... Ja kuinka vastenmielisiltä omituiset, muokatut hiukset näyttivätkään. Ja kuinka täydellinen olisikaan tyttö, jossa kaikki hyvät piirteet yhdistyisivät ja huonot loistaisivat poissaolollaan.
No, paremman puutteessa seuraksi toki kävisi tyttö ilman kasvomaalauksiakin - mikäli tällä vain olisi kasvoillaan jotain, mikä korvaisi maalauksen. Eivätkö esimerkiksi somat poskipunat saattaneet korvata maalaukset ja maskit oikein hyvin? Leo tuumi poskipunien ja kasvomaalausten olevan tavallaan sama asia, ja niin tämän luokkatoveri Eerika Jokivuori saapui Norman perheen elämään.
Leo oli hieman epävarma siitä, oliko tehnyt oikein kutsuessaan luonnonsuloisen Eerikan käymään kotonaan, mutta teki kaikkensa peittääkseen epävarmuutensa. Kymmenet huomaamattomat vihjaukset ja hennot ihailunosoitukset tuottivat lopulta tulosta, ja Eerika lämpeni Leon kosiskeluille.
Lämpeni tosiaan - edes varsin epäromanttinen ilta pojan ja tämän alusasuisen isän seurassa vietettynä ei saanut Eerikan huulilta hymyä katoamaan. Leokin oli tyytyväinen saadessaan onnistuneesti yhdistettyä 'jätkien illan' ja tyttöystävän kanssa seurustelun. Kalpakin tuntui hyväksyvän poikansa soman tyttöystävän automaattisesti perheen jäseneksi, eikä siksi vaivautunut edes pukeutumaan.
Illan lähestyessä loppuaan Leo Minor sai Eerikan hymyn kasvamaan entisestään. Vähemmän romanttista illanviettoa tytölle tarjonnut poika kun osasi lopulta ulko-ovella näyttää ne jokanaisen toivomat romanttisetkin puolensa: Leo suuteli hellästi Eerikan kättä, eikä tyttö osannut kuin nauraa ihastuksesta.
Lähempi tutustuminen vastakkaiseen sukupuoleen ei kuitenkaan ollut poistanut Leo Minorin haluja kaukoputken käyttöön. Poika tosin käytti kaukoputkeaan nyt aivan eri tarkoitukseen... Sen avulla kun saattoi loistavasti tiirailla Leutolaakson tyttöjen makuuhuoneisiin.
Eräänä iltana Andromeda tuli hyvin myrtyneen ja äkäisen näköisenä töistä kotiin. Hän oli vihdoin noussut urallaan seikkailu-uran huipulle tähtirosvoksi, mutta elämäntoiveen toteutuminen ei naisen mielestä ollutkaan iloitsemisen arvoinen asia.
Perheestä kuitenkin onneksi löytyi muita, jotka kyllä osasivat arvostaa toiveiden toteutumisia ja uralla etenemistä. Rigil Kent puuhasi ahkerana läksyjen parissa, koska halusi toteuttaa tulevaisuudessa oman toiveensa yliopistoon pääsemisestä.
Opiskelijaelämästä unelmoiminen olikin Norman perheessä yleistä, sillä siitä haaveili myös vanhempi poika Leo. Myös Leo teki kiltisti läksynsä, vaikkei hänen kouluvihkoistaan ja -kirjoistaan jäätelöiden kuvia löytynytkään.
Vaikka äidin olisi voinut luulla olevan ylpeä ahkerista lapsistaan, ilme Andromedan kasvoilla synkkeni päivä päivältä. Kun hän lopulta huomasi jättäneensä aikuisiän taakseen ja olevansa jo vanhus, mennyt elämä alkoi tuntua hukkaan heitetyltä. Olihan hän toteuttanut elämäntoiveensa, mennyt naimisiin ja saanut kaksi tervettä poikaakin, mutta silti... Minne se nuoruus näin pian katosi?
Kalpa osasi suhtautua vanhenemiseen positiivisemmin. Ei hänkään riemusta hyppinyt, kun hiukset harmaantuivat ja hiekka elämän tiimalasissa väheni entisestään, mutta ei se nyt niin vakavaa ollut. Olihan hän elänyt kuitenkin loppujen lopuksi jo nyt hyvän elämän, ja siitä jäljellä olevasta ajasta voisi yrittää tehdä vielä paremman.
Ikää tuli lisää myös perheen kissoille. Muut olivat jo muutamia päiviä aikaisemmin huomanneet Noidan vetäytyvän yhä useammin yksin koppiin nukkumaan, ja nyt Noita itsekin kiinnitti asiaan huomiota. Enää ei tehnytkään yhtä usein mieli riehua ja remuta, vaan tuntui ihan mukavalta vain levätä yksikseenkin.
Vanhuus saapui myös Salamanderille, joskaan tämä ikinuori kissa ei sitä itse edes huomannut. Huonekalut säpäleiksi ja herkkuja kuppiin, tämä kolli kyllä jaksaa vielä painaa eteenpäin kuin pienenä pentuna!
Leo Minor oli naapureita kaukoputkella tiiraillessaan tajunnut, ettei se poskipuna ehkä sittenkään ihan sellaista aitoa ja hienoa kasvomaalausta korvaisi. Myrtynyt poika sopi samantien tapaamisesta tyttöystävänsä Eerikan kanssa, ja tivasi hämmentyneeltä tytöltä vihaisesti, että miksi tämä yritti huijata viattomia ihmisparkoja käyttämällä poskipunaa... Sehän oli aivan eri asia kuin kasvomaalaus, jota hän naiselleen kaipasi.
Eerika oli hyvin järkyttynyt Leo Minorin äkäisistä sanoista, eikä itkuun purskahdettuaankaan vielä ymmärtänyt, mitä poika oli tarkoittanut. Miten niin hän huijasi ihmisiä? Johtuiko pojan tuohtumus tosiaan poskipunasta?
Leo Minor itse taasen ei tuntenut lainkaan syyllisyyttä nyt jo entiselle tyttöystävälleen raivoamisesta - poskipunan käyttöhän osoitti ilmiselvää törkeyttä ja oli kasvomaalauksista pitävien ihmisen huiputtamista!
Leon hiljalleen selvitettyä ajatuksensa poskipuna/kasvomaalaus-jupakan jälkeen, tuli tanssin merkeissä Rigil Kentin aika kasvaa teiniksi. Rigil sai tavoitteekseen perheen ja elämäntoiveekseen kuuden lapsen naimisiin menemisen. Vastalauseena veljensä kasvomaalaushimolle Rigil ilmoitti inhoavansa kaikenlaisia maskeja ja maalauksia - sen sijaan hajuvedet ja hatut olisivat hyväksi niille, jotka Rigilin huomiota kaipasivat.
Rigilin värjättyä hetken mielijohteesta hiuksensa tummasävyisiksi ja lainattua veljensä vaatekaapista muutaman mukavalta näyttävän paidan, olikin jo perheen teini-ikäisten aika suunnata vihdoinkin kohti kauan kaivattua opiskelijaelämää.
Vaadin kommentteja ennenkuin julkaisen seuraavan osan. :p
Kommentit